TAPAHTUMIA

PIISPA ARSENI MAISEMA RAJAN TAKANA -NÄYTTELYSSÄ 3.12.2011

Kuvien ja laulujen Karjala -tapahtuma vie matkalle Grigor Auerin taiteeseen ja tuo Karjalan lauluna Keravan Taidemuseoon, Maisema rajan takana -näyttelyyn.

Laatokan Karjalan kuvaajana tunnetun Grigor Auerin (1882-1967) teosten äärelle meidät johdattaa Joensuun piispa Arseni, joka tunnetaan erityisesti ikonitaiteen asiantuntijana. Työ ja elämä ovat vieneet hänet kuitenkin myös maallisen taiteen pariin. Isä Arsenin koti Lapinlahden Mäntyrannassa toimii kesäisin näyttelypaikkana ja piispa osallistuu aktiivisesti muun muassa Lapinlahden taidemuseon säätiön toimintaan.

Grigor Auer keräsi ikonitaidetta ja maalasi mielellään vanhan Valamon maisemissa, olipa hän nuorena työskennellyt luostarin ikonimaalaamossakin. Mutta komeiden kirkkojen ja luostarielämän eksotiikan sijaan hän valitsi kuvauskohteikseen venevajoja, syreenipensaita tai järven poukamia. "Auerin koko tuotannossa näkyy syvä rakkaus suomalaiseen maisemaan. Hän jaksoi tutkia sitä eri vuodenaikoina ja erilaisissa valaistuksissa. Hänen maalauksensa välittävät omia tunnetiloja ja laajemmassa mielessä jopa yhteiskunnallisia tilanteita", kuten piispa Arseni kirjoittaa Valamon Auer-näyttelyn yhteydessä vuonna 2010 julkaistussa taiteilijamonografiassa.

Näyttelyesittelyn päätyttyä klo 16 taidemuseo saa vieraakseen kuoron rajan takaa, Aunuksen Paateneen kylästä. Seesjärven laulun ohjelmisto koostuu karjalaisista kansanlauluista ja perinnesävelmistä, joiden tunnelmat vaihtelevat riehakkaasta ilottelusta kaipuuseen. "Seesjärvi meidän laulumaamme. Veden yllä aamurusko. Soita iloisesti harmonikka, laulut lentävät kauas", luonnehtii kuoron johtaja Sergei Tsornin.

Auerin teosten lisäksi Maisema rajan takana -näyttelyssä on Marjukka Vainion yhdessä kuvataideopettaja Riitta Virtasen ja assistentti Erkki Murtosen kanssa Äänisellä ja Vienanmeren rannoilla kuvaamia kalliopiirroksia ja kivikautisen ihmisen pyhiä paikkoja.

Seesjärven laulun kielialueelle meidät vie Aidon rajalla -työryhmä, joka koostuu Kuvataideakatemian ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielitieteen opiskelijoista. Säämäjärven ympäristöstä koottu aineisto muodostaa moniäänisen kollaasin, jonka runsaasta kuva-, teksti- ja video-materiaalista katsoja voi koota aineksia omalle tutkimusmatkalleen. Samalta suunnalta, Suurselän kylästä, menneen maailman tunnelman tavoitti kuviinsa myös kajaanilainen pitkän linjan valokuvaaja Pekka Agarth.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Lisätietoja: jenni.meskus(at)kerava.fi tai puhelimitse 040-318 3435.



Takaisin ylös